päiväkahviseuralaiset

Olen saanut kahdelta bloggaajalta tunnustuksen. Kiitos valtavasti! Lämmittää mieltä, kun kuulee, että joku näistä pienistä kirjoituksistani tykkää. 

Ensimmäisestä lappusesta on jo aikaa, sain sen Kottbyltä. Ja toisen sain Annalta. Lappuset ovat kiertäneet blogeja jo niin ahkerasti, etten niitä varsinaisesti jaa eteenpäin. Mutta listaan kuitenkin uusimpia suosikkejani.

Käyn parhaillaan yhtä verkkokirjoittamisen kurssia, ja yksi tehtävä liittyy oman verkkohistorian esittelyyn. Pohdin siinä omaa blogihistoriaani. Tehtävä olikin mukava pyrähdys menneisiin. Aivan valtava kehitys on tapahtunut vuoden 2006 jälkeen, jolloin aloitin ihan ensimmäisen blogini. Eka blogini katosi jonnekin bitteihin ja avaruuksiin. Toinen blogini on siellä edelleen olemassa. Parasta kuitenkin on, että vielä kuuden vuoden bloggailujen jälkeen todella moni blogi on yhä olemassa. Ja vähintään yhtä parasta on, että blogini kautta mieheni yritys sai alkunsa.

Nykyään lukulistallani on n. 100 blogia. Aika moni klikkautuu auki facebookin kautta, mutta yhä jumittelen vanhanaikaisesti blogilistalla. Jonain päivänä asennan listan sivupalkkiin. Keräilen ahkerasti uusia blogeja, ja varsin erilaisten teemojen alta. Tässä muutama tuore ja hyvä päiväkahviseuralainen siis:


Vastaisku ankeudelle
Elämäniloa ja pohdittavaa. Luin sen melkein yhdeltä istumalta. No, monta iltaa meni, koska historia on pitkä.

Kaikki mitä rakastin
Kaikkihan tätä lukevat. Kaunista Turkua ja elämässä eksymistä.

Kahden suora
Hauska. Osuvia löytöjä arjesta.

Kuplii
Tämäkin hauska. Täälläkin osuvia löytöjä arjesta. Itseironiaa parhaimmillaan.

Eilen tein
Bongattu Titityyn kautta. Tuoreita käsitöitä ja paljon DIY-ohjeita.

Hidasta elämää
70 000 suomalaista lukee tätä viikottain! Suosittelen.

kevein askelin..

Varsinainen kesän jälkeinen arki alkaa minulla vasta maanantaina. Silloin suuntaan jälleen jatkamaan opintoja. Nyt kuitenkin kohteena on jotain uutta ja todella innostavaa. Heitin vanhat ajatukset romukoppaan ja lähdin kohti uutta mieltä. Hullua ja jännittävää.

Lempilaukkuuni pakkaan tärkeimmät. Läppäriä laahaan jossain nolossa kangaspussukassa. 

Uusi muistikirja on ehdoton. Tämä löytyi Akateemisesta. Kangaspäällysteet vetoavat minuun ja tämä ohitti moleskinet helpolla. Nyt opettelen uutta käytäntöä ja todella kannan muistikirjaa koko ajan mukanani. En enää hylkää sitä muutaman raapustuksen jälkeen. Tärkeä työväline siis. 

Penaali on tietysti yhtä tärkeä. Tosin sen kanssa olen ollut ihan hunningolla. Ei lyijyä, ei kumia, ei viivotinta. Jotain tylsiä vanhoja lyijäreitä ja suttaavia kuulakärkikyniä. Päivitän myös sen sisällön ensiviikolla. Liskot ovat suosikkini tällä hetkellä. Vaihtureita löytyy, jos kyllästyy.

Nyt parasta on tietysti mielenkiintoiset ja kiinnostavat ja inspiroivat kirjat! Jei!

Ilman puhelinta ei pärjää enää kukaan. Omani on toiminut jo kolme vuotta, ja sillä mennään jatkossakin. Yksi kolhu on tullut ja on hassua, miten sormi aina hakee sen kohdan. Ikäänkuin jokin tarttumakohta tarvittaisiin, muutoin niin sileään versioon.

uusi sivu

Proseminaari valmis! Yksi vaihe ylitetty. Toinen vaihe jätetään hautomoon, siellä sen on hyvä kypsyä päätökseksi. Ja juuri sopivasti (lue: pitkällisen mielikuvaharjoittelun tuloksena) avautui uusi sivu. Sain uuden työn! Saan tehdä sitä kotona. Etätyö siis. Hihkun intoa.

Kaiken kunniaksi laitoin työpöydän järjestykseen ja ojennukseen. Sekaan hieman vihreää ja pärekorilöytö kirppikseltä. Vielä hankintoina jokin paperilokerikko ja luovia taukoja varten kässäkori. Tästä on hyvä aloittaa

3 + 1 lupausta

Uusi vuosi vihertää jo. Tapani mukaan lupaan asioita. Jostain syystä olisin keksinyt kokonaisen listan kivoja luvattavia asioita, mutta tyydyin aluksi kolmeen johon lisäsin vielä yhden. 

1. Opettelen ulkoilemaan pimeässä.

Pimeä on luultavasti vain tekosyy vähäiseen ulkoiluhaluttomuuteeni. Huolestuttavaa kuitenkin on,       miten tämä vähäinen ulkoilu alkaa näkyä ja tuntua olemuksessa. Aion tarttua tähän syyhyn tehokeinoin, joista tehokkaimmaksi keksin lahjonnan. Inhimillisyys ennenkaikkea!

2. Aloitan taas aktiivisen smoothie-juomien teon.

Tämä hiipui jossain vaiheessa pois, eikä ole palautunut. Nyt haluan taas hedelmiä ja vitamiineja.

3. Puolitan kahvikupit.

On alkanut tökkiä se, että kahvia ei oikeastaan tule enää nautittua. Kahvista on tullut tarve, eikä se aina edes maistu. Aluksi kupposet puolikkaiksi. 

Viime viikot ja tulevat kolme kuluvat kandin tutkielmaa tehdessä. Kivaa on ollut oikeassa arkistossa, saan tutkia vanhoja valokuvia ja tehdä kirjoitustyötä kotona.

Uuteen kalenteriin valitsin taas kuvan Toastin jostain vanhasta kuvastosta. Kuva kertoo siitä, kun tänä vuonna asiat menevät omiin lokeroihinsa nätteihin riveihin. Sisäkannessa piilee aarrekartta tulevalle vuodelle.

Lupaus 4.
Herättelen tämän blogin henkiin. Koska haluan.