Joulutunnelmissa

Aika monena jouluna olen kaiken antanut vain tulla itsekseen. Hädintuskin pysynyt päivissä mukana ja siinä se joulu on lipunut ohitse. Vaikka kuitenkin tykkään joulusta ja kaikesta siitä. 

Tänä vuonna päätin olla toisin. 

Teen pieniä ja osallistun kylän touhuihin.

Paperitähtiä tekemällä aloitin. Ohjeita löytyy netistä vaikka kuinka. Tämän löysin pinterestin kautta täältä.

Käytin paperina tapettia, jossa sattui olemaan sopivasti jouluiset värit. Liimapyssy on aika ehdoton, mutta voisi se sujua sutimallakin. Liimapyssyinvestointi kannattaa vaikka liimaisi vain kerran vuodessa. Omani on ihan halpis biltema, ja hyvin sillä vetelee.

Huomasin omistavani vain kaksi piparkakkumuottia. Possun ja ukon. Olin hiukan ihmeissäni. Onko meillä siis syöty vain possuja ja ukkoja edellisinä jouluina. En edes muista. Hyvä syy siis keskittyä tähän joulunodotukseen. Painaa mieleen taikinanmaku ja liimatöhnän tuntu sormissa.

kaunis musta

Musta sopii kuistille täydellisesti. Maalikaupassa sanoivat, että siinä näkyy kaikki lika. Mutta näkisivätpä vaan kuinka kaunis se on. Ei siinä kurat paljon haittaa.

Ei se vielä aivan valmis ole. Halusin kuitenkin jo hiukan vilauttaa. Vielä puuttuu kengille kaappi, se saadaan viikon päästä. Vanhoja palaset laatikoita kymmenen päätyyn. Luulisi niihin mahtuvan.

Lattialistat saivat jäädä valkoisiksi ja vanhoille maaleille. Uusi maali olisi varmasti aiheuttanut ketjureaktion. Maalausta olisi kaivannut sen jälkeen ovilistat, ovi, katto jne.

Jos kotona joku joskus huomauttelee kangas- ja lankavarastoista, niin huomautapa vaan mutteri- ja työkalukaappien sisällöistä. Niissä vasta säilötäänkin! Näistäkään koukuista ei voi edes tietää mitä ne on tai mistä ne ovat tulleet. Mutta kivasti sopivat avainkoukuiksi.

verantaremonttia

Hei olenko nyt taas täällä! 

Yhtäkkiä tämä tuntuu taas hyvältä tavalta tyhjentää päätä. En oikeastaan edes tiedä paljonko minulla on enää lukijoita, mutta kun tuntuu olevan ajatuksia. 

 Sitähän sanotaan, että asu vuosi ja tutustu taloon. Uutta kotia on asuttu nyt kaksi vuotta, joten tutuiksi on kai tultu. Uskalsimme aloittaa remontin. Parempi kuitenkin aloittaa pienestä ja varmistaa omat voimat.

Lasiverannalla, (kuten yhä pikkuaulassa ja keittiössäkin) oli (kammottava) korkkilaattalattia. Jotakin marmorikuvioitua muovimaton näköistä. Remontti koskee nyt lasiverantaa. Matto irtosi palapalalta ja alta löytyi kaunis ja leveä lankku! Raot tukittiin rimoilla. Näyttää ehkä helpolta, mutta rakovälien paksuudet vaihteli 40 cm:n matkalta. Kova homma, johon minulla ei ollut mitään osuutta.

Seinisssä on sormipaneelia, josta pidämme.  Se sopii taloon ja on kauniin värinen. Oikeastaan remontin alle pääsee nyt vain lattia ja kynnykset. Aiemmin seinien vierillä kulki kiinteä kaapisto, joka hus heivattiin.

Jonkinlaisen taikatempun soisi myös meidän perheen eteiskäyttäytymiselle. Lasiveranta on iso, joten ahtautta ei voida syyttää. Naulakkotilaa on reilusti, myös jokaiselle löytyy oma kori asusteille. Mutta ei. Sama sotku edessä joka päivä. Kiitettävästi itsekin osallistun sotkun luontiin. Taikuri tule jo!