aarteita

Olen löytänyt kaksi aarretta. 

Kullankeltaiset ilahduttavat suuresti vastaan tullessaan. Enkä oikeastaan tiedä miksi. En ole mikään sienestäjä ja näidenkin kohdalla jouduin miettimään, että onkohan ne niitä. En ole juurikaan niistä mitään laittanut, enkä ole ollenkaan varma, että tulisi hyvää. 

Onko se sitten kansalaisperinne, että niiden näkeminen ilahduttaa. Suuria onnistumisen tunteita koin myös pakastaessani tuota puolen desin saalistani. Nyt aarteita on omassa pakastimessani. Mikäs sen mukavampaa.

Toinen aarre ilahduttaa vielä enemmän.

Jokainen neuloja tietää, mikä tunne syntyy, kun täydelliseen malliin löytyy täydellisen sopiva lanka.
Enkä kyllä tajua, miksi en ole aiemmin tutustunut suomenlampaan villaan. Olen ihastunut suuresti sen raakaan tuntumaan ja aitoon tuoksuun. Pohjolan fiilis näkyy valmiissa pinnassa ja harmaiden sävyt houkuttelevat.