Päätin myös samalla, että tämä pimeys mennään läpi nukkumisella, kasviksilla ja kaakaolla. Sekä riittävällä määrällä neulomista ja halauksia. Katsotaan, kuinka pitkälle päästään.
Kaakao.Tuo salainen kestoherkkuni jo lapsuudesta. Join sitä asuntovaunussa polvet pöytää vasten istuen. Ja kuinka monta mukillista kaatuikaan vihreälle buglee-sohvalle. Joskus lusikoin pelkkää jauhetta suoraan purkista, tai kaadoin vain tilkan maitoa sekaan ja tein kaakaotahnaa.
Muutettuani pois kotoa, en enää kehdannut juoda kaakaota. Ajattelin, että se on lasten juomaa. Eiväthän itsenäiset nuoret naiset juo kaakaota, vaan kahvia. Sitten tapasin Misterin, ja sillä olikin kotonaan O`boyta. Ostettiin seuraava ja sitä seuraava purkki.
Eilen viimeinkin ostin purkillisen. Uskon, että tämä taikajuoma auttaa pimeään, olkoon pimeys sitten kuinka syvää tahansa.
4 kommenttia:
Ooh, kaakao. Minäkin muistan lapsuudesta kaakaojauheen mussuttamisen paketista, ja kaakaotahnan myös. Nyt olen hetken aikaa juonut aikuismaisesti ainoastaan kahvia ja teetä, joku päivä voisi kaakaopaketti rantautua kotiin :)
Höpöhöpö, saa sitä aikusetki jua! Mie ainaki juon! :oD Joskus maistuu parhaiten lämmin kaakao, toisinaan kylmänä se on ihanan raikas. Kyllä sitä ainaki yks mukillinen viikossa mennee. :o)
Kaakoa kerman kanssa auttaa moneen vaivaan! :)
Ihana tarina kaakaosta! :D Meillä mies juo enemmän kaakaota, mistä sitten minäkin muistan tehdä joskus myös itselleni lämpimän mukillisen kaakaota. Illalla se lämmin kaakao rentouttaa mukavasti. :)
Lähetä kommentti