Puutarhassani on kukkia

Sillä aikaa, kun itse lepäilin ja huilailin, kävi puutarhakeiju istuttamassa kauniita. Suunnitteli ja istutti. 

En muista ikinä ennen käyneeni syksyllä puutarhakaupoissa, keväisin kylläkin. Mutta, olisi kannattanut, syksyllähän siellä on aivan mahtavat värit! Ja tuhannesti kauniimmat kukat! 

Siellä ne nyt ovat söpönä pienenä penkkinä. En oikein ymmärrä niistä mitään, mutta lupaan tutustua niihin. Olen käynyt katsomassa ja miettinyt, että mitäs niille nyt sitten. On juuri satanutkin. Huomaan ne kyllä aina ohi kulkiessa ja ihastelen värejä. Voikaa hyvin, mietin.

Tällä viikolla

- on nostettu (hyvin pikkuruiset) sipulit kuivumaan
- laskettu päiviä siihen, että kesätyö päättyisi
-pohdittu taas tulevaisuuden työtä
-todettu, että huono työilmapiiri on vienyt taas voimat
-suunniteltu viimeisiä opintokursseja
-tehty häpeällistä syntiä ja ostettu kaksi kerää puroa
-kerätty rohkeutta maistaa persikoita

Siitä on melkein kolme vuotta!

Kuvia ladatessa mietin, että milloin viimeksi oli neuletakki. En muistanut. Tarkistin Ravelrysta ja tosiaan. Vauvan tulon jälkeen ei ole juuri aikuisten kokoista neuletta valmistunut. Siis valmiiksi asti. Vauvakin on kohta kolme.

Ihmekös entiset alkavat muistuttamaan venahtaneita ysärivilliksiä.

 Mutta, nyt tässä olisi yksi. Valmistui nopeasti ja oli oikein mukavaa neulottavaa. Sopivan helppoa, ja sopivasti tapahtumaa. Ja ihana päällä, tuntuu aarteelta tämäkin.

Malli: Larch Cardigan by Amy Christoffers 

Lanka: Succaplokin Hieno

Puikot: 3,5 mm

Nyt puikot viuhuu ja ideoita ponnahtaa mieleen niin paljon, että niistä riittäisi vaikka lopun elämäksi.