29.12.2011

3 + 1 lupausta

Uusi vuosi vihertää jo. Tapani mukaan lupaan asioita. Jostain syystä olisin keksinyt kokonaisen listan kivoja luvattavia asioita, mutta tyydyin aluksi kolmeen johon lisäsin vielä yhden. 


1. Opettelen ulkoilemaan pimeässä.
Pimeä on luultavasti vain tekosyy vähäiseen ulkoiluhaluttomuuteeni. Huolestuttavaa kuitenkin on,       miten tämä vähäinen ulkoilu alkaa näkyä ja tuntua olemuksessa. Aion tarttua tähän syyhyn tehokeinoin, joista tehokkaimmaksi keksin lahjonnan. Inhimillisyys ennenkaikkea!

2. Aloitan taas aktiivisen smoothie-juomien teon.
Tämä hiipui jossain vaiheessa pois, eikä ole palautunut. Nyt haluan taas hedelmiä ja vitamiineja.

3. Puolitan kahvikupit.
On alkanut tökkiä se, että kahvia ei oikeastaan tule enää nautittua. Kahvista on tullut tarve, eikä se aina edes maistu. Aluksi kupposet puolikkaiksi. 


Viime viikot ja tulevat kolme kuluvat kandin tutkielmaa tehdessä. Kivaa on ollut oikeassa arkistossa, saan tutkia vanhoja valokuvia ja tehdä kirjoitustyötä kotona.



Uuteen kalenteriin valitsin taas kuvan Toastin jostain vanhasta kuvastosta. Kuva kertoo siitä, kun tänä vuonna asiat menevät omiin lokeroihinsa nätteihin riveihin. Sisäkannessa piilee aarrekartta tulevalle vuodelle.

Lupaus 4.
Herättelen tämän blogin henkiin. Koska haluan.

6.12.2011

Olen neulonut!

Inspiroiduin aivan valtavasti Tampereen messuilta. Neuloosi vie mennessään, niin että kohisee. Mutta kaikesta huolimatta olen pysytellyt pienissä neuleissa, jotta on edes toivoa valmiista ihanista. 




Ja, voi miten näistä valmiista nautiskelee. Erityisesti siksi, että on taas päässyt hieman vaativimpien töiden lumoon. Sillä tavalla vaativampiin, että pitää keskittyä kerroksiin, silmukkamääriin ja kuvioihin. 


Malli: Drops 
Lanka: Manu, BC Garn (vajaa kerä)
Puikot: 8 mm


Aivan ihana alpakka-lanka! Kevyt ja lämpöinen. Mallista en nyt niin tiedä, mutta tärkeämpää taisi olla lanka ja tekeminen. Ja se, että sain uuden pipon. 


Tänään vihdoin saatiin riemuita lumesta. Isi pyöritteli pallot, etsi nenän ja kertoi huolella, että "joo näin tehdään lumiukko, mistäs silmät saatais, ei nyt pysy multapaakut, no etsitään nenä, noin, nyt sillä on nenä. Valmis, hieno lumiukko!"


Ja yksi nanosekunti myöhemmin! Noin, valmis! Tokaisi tytär reippaana, kun lumiukon tallasi.